11.5.2023
Yritysten kasvuodotukset edelleen vaisuja, mutta suhdannehuolet ja kustannuspaineet hellittäneet hieman
Kauppakamarien talouskatsaus 11.5.2023
Yritysten suhdannehuolet ja kustannuspaineet ovat hellittäneet hieman ja odotukset liikevaihdon kehityksestä kääntyneet nousuun pitkän heikkenemisvaiheen jälkeen selviää uusimmasta kauppakamarikyselystä. Keskuskauppakamarin pääekonomistin mukaan erityisen loistavaksi tilannetta ei voi silti kuvata ja säröjäkin löytyy.
Yritysten tunnelmat omilla toimialoillaan ovat parantuneet selvästi viime joulukuusta, vaikka pessimistisiä vastaajia oli edelleen optimistisia enemmän.
Yleiset tunnelmat (dia 12)
Kymenlaakson kauppakamarin vastaajista yli kolmannes (37%) kertoi yleisen tunnelman olevan normaali ja joka neljännessä yrityksessä tunnelmat ovat optimistiset. Pessimistisiksi tunnelmia kuvasi enää 37 prosenttia, kun joulukuussa yli puolet (52 %) piti tunnelmia pessimistisinä.
”Tunnelmat Kymijokivarressa vaikuttavat siis hieman parantuneen joulukuusta, kerrotaan Kymenlaakson kauppakamarista. ”
Optimistisimpia oltiin kyselyn mukaan palvelualoilla ja teollisuudessa, vaikka kuluttajien supistunut ostovoima on latistanut palvelualojen tunnelmia viime joulukuusta.
Liikevaihdon kehitys (diat 4-5)
Kauppakamarien kyselystä selviää, että Kymenlaaksossa toimivien yritysten vastaajista 40 prosentilla liikevaihto on kasvanut, 37 prosentilla laskenut ja 23 prosentilla pysynyt samana kuluvan vuoden aikana viime vuoteen verrattuna. Noin puolet uskoo liikevaihdon pysyvän ennallaan (51 %), 34 prosenttia kasvavan ja 14 prosenttia pienenevän.
Kannattavuus (dia 13)
Myös kustannuspaineet yrityksissä ovat hellittäneet, mikä heijastuu kannattavuuden kehitystä koskeviin odotuksiin. Kymenlaakson yritysten vastauksista ilmenee, että kannattavuuden paranemista odottaa neljännes vastaajista (26 %) ja heikkenemistä ennakoi noin neljännes (26 %) kun joulukuussa heikkenemistä ennakoi 42 prosenttia yrityksistä. Tasan puolet arvioi nyt kannattavuutensa pysyvän samana.
”Tilanne ei ole yrityksissä kannattavuudenkaan suhteen huikea, mutta se on kohentunut selvästi. Erityisen huonona tilannetta ei voi pitää etenkään siksi, että olemme todennäköisesti lähellä suhdanteen pohjaa”, arvioi Keskuskauppakamarin pääekonomisti Jukka Appelqvist
Henkilöstömäärät (diat 6-7)
Kauppakamarien talouskyselystä selviää, että pitkään jatkunut suhdanteen heikkeneminen ei ole odotuksista huolimatta synkentänyt yritysten työllisyysodotuksia. Kymenlaakson vastaajista 74 prosentilla henkilöstömäärä on pysynyt kuluvan vuonna samana kuin viime vuoden vastaavalla ajanjaksolla. Tilanteen nähdään jatkuvan suht saman kaltaisena. 17 prosenttia arvioi henkilöstön kasvavan hieman.
Tilauskanta (diat 9-10)
Kauppakamarikyselyssä Kymenlaakson vastaajista joka kolmannella tilauskanta on nyt pienempi kuin viime vuonna vastaavalla ajanjaksolla. Joka kolmannella tilauskanta on yhtä suuri ja neljänneksellä yrityksiä tilauskanta on kasvanut viime vuotta suuremmaksi.
”Suomessa vientiteollisuus lähti viime vuoteen erinomaisesta tilauskantatilanteesta käsin, mutta uusien tilausten virta on pitkään ollut vaisu. Hyvä lähtötilanne on kannatellut suhdannetta, mutta tilauskannat ovat heikentyneet. Tulevaisuus näyttää jo hieman valoisammalta, koska aiempaa useammassa yrityksessä uskotaan tilauskantojen paranemiseen jatkossa”, sanoo Appelqvist.
Erityisen vahvoja kasvuodotuksia yrityksiltä ei löydy vieläkään, mutta verrattuna joulukuuhun odotukset tilauskantojen kehityksestä ovat kuitenkin parantuneet. Kymenlaaksossa tilauskantansa odottaa kasvavan 17 prosenttia yrityksistä, laskevan 17 prosenttia yrityksistä. Yli puolet yrityksistä (54 prosenttia) uskoo tilauskannan pysyvän samana. Joulukuussa tilauskannan laskua ennakoitiin joka kolmannessa kymenlaaksolaisyrityksessä ja tilauskannan kasvua vain 10 prosentissa yrityksiä.
Myyntihinnat (dia 20)
Tuotantokustannusten kallistumisen takia Kymenlaakson vastaajista 63 prosenttia arvioi, että myyntihintoja täytyy nostaa tulevan neljän kuukauden aikana.
”Vaikka hintapaineita esiintyy edelleen, on tilanne helpottamassa. Aiempaa harvemmassa yrityksessä arvioidaan raaka-aineiden hintojen tai toimitusvaikeuksien rajoittavan omaa toimintaa. Myyntihintojen nostoa suunnitellaan edelleen yleisesti, mutta ei dramaattisin harppauksin, vaan pienin askelin”, Appelqvist sanoo.
Investointihalukkuus
Myös muiden kuin rakennusinvestointien osalta näkymät kuluvalle vuodelle ovat melko vaimeita. Lähes puolet vastaajista arvioi investointiensa pysyvän ennallaan seuraavan 12 kuukauden jaksolla, mutta Kymenlaaksossa kasvuun uskoo 15 prosenttia vastaajista, noin puolet pitää investoinnit samalla tasolla, pienentämistä suunnittelee yli kolmannes (35 %) Kymenlaakson vastaajista.
Työvoiman saatavuus ja toiminnan rajoitteet (diat 15, 18,19)
Työperäisen maahanmuuton lisäämistä pitää erittäin tai hieman tärkeänä 74 prosenttia Kymenlaakson vastaajista. Vain 17 prosenttia vastanneista ei pidä työperäistä maahanmuuttoa ollenkaan tärkeänä.
Ammattitaitoisen työvoiman puute rajoittaa tällä hetkellä jo merkittävästi yritysten toimintaa. Vastanneista kymenlaaksolaisyrityksistä 37 prosenttia kertoi työvoiman puutteen vaikuttavan yrityksen toimintaan. Tätä enemmän toimintaan vaikuttaa vain riittämätön kysyntä (46 prosentilla vastaajista).
”Kyselyn tulos vahvistaa jo olemassa ollutta kuvaa. Osaavan työvoiman puute on jo pitkään rajoittanut Kymenlaaksossakin yritysten kasvua. Suomen kansantalous on liian pieni ylläpitämään nykyisen laajuista hyvinvointiyhteiskuntaa ja kasvua tarvitaan kipeästi. Työvoiman riittämättömyys ei saa muodostua kompastuskiveksi, sanoo Kymenlaakson kauppakamarin toimitusjohtaja Marika Kirjavainen.
Kotimaisen työvoiman saatavuuteen liittyvät haasteet ovat vaikuttaneet yritysten rekrytointiin ulkomailta. Noin 11 prosenttia Kymenlaakson yrityksistä on rekrytoinut työvoimaa ulkomailta ja 6 prosenttia harkitsee. 80 prosenttia kauppakamarikyselyyn vastanneista Kymenlaaksossa toimivista yrityksistä ei ole rekrytoinut ulkomailta.
Verotus (diat 16, 17)
Yritysten ykköstoiveena hallitusneuvotteluihin on verotuksen keventäminen Suomen kilpailukyvyn ja työllisyyden parantamiseksi.
Noin puolet Kymenlaakson kauppakamarin jäsenyrityksistä odottaa hallituksen keventävän verotusta Suomen kilpailukyvyn ja työllisyyden parantamiseksi. Lähes yhtä tärkeänä pidetään investointeja liikenneväyliin sekä osaamiseen ja koulutukseen (46 %). Paikallisen sopimisen lisäämistä piti tärkeänä 37 prosenttia alueen vastaajista. Kymenlaaksossa painotetaan muuta maata enemmän investointien tärkeyttä.
Eri verolajeista Kymenlaakson vastaajayrityksistä pidettiin merkittävimpänä työn verotuksen alentamista (71 %). Seuraavaksi tärkeimpinä pidettiin arvonlisäveron alentamista (56 %) ja yhteisöveron alentamista (50 %). Noin 12 prosenttia vastaajista oli sitä mieltä, että veroja ei pitäisi alentaa lainkaan.
Kauppakamarien talouskysely tehtiin 26.-28.4.2023 ja siihen vastasi 1560 yritystä eri toimialoilta eri puolilta Suomea. Kymenlaaksosta vastaajia oli 35. Kyselyn aineisto on kerätty sähköpostitse kauppakamarien jäsenyrityksiltä. Kyselyyn on voinut vastata yhden kerran jäsenyritystä kohden.
